Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Duunia pojille! -Pojat, tasa-arvopolitiikka ja työllisyys

8.8.2017

Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA julkaisi helmikuussa analyysin ”Kadonneet työmiehet”, jossa paneuduttiin lähes pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneisiin parhaassa työiässä oleviin 25-54-vuotiaisiin miehiin. Suomessa on vajaat 1,1 miljoonaa edellä mainittuun ikäryhmään kuuluvaa miestä, joista töissä käy noin 805 000, työttöminä työnhakijoina on 130 000, opiskelijoina 39 000, eläkeläisinä 41 000 ja muita työelämän ulkopuolella olevia miehiä on noin 50 000. Jos työttömistä vaikeasti työllistyvät lisätään työelämän ulkopuolisiin miehiin, niin meillä on yhteensä 79 000 kadonnutta työmiestä työelämän ulkopuolella. Raportissa eräs silmiin pistävä piirre on nuorten miesten työllisyysasteen raju tiputus. Esimerkkinä 27-vuotiaiden nuorten miesten työllisyysaste on tippunut vuodesta 1989 vuoteen 2015 18:sta prosenttiyksiköllä (1989: 86% /2015: 68%).

Kävin Poikien Talon edustajana huhtikuun lopulla vierailulla SAK:n tiloissa Tasa-arvoasianneuvottelukunnan miesjaoston kanssa. Saimme kunnian kuulla ansioituneilta tutkijoilta Tapio Bergholmilta ja Pekka Myrskylältä tiukan faktapitoisen alustuksen aiheesta miehet ja tasa-arvopolitiikka, jossa paneuduttiin koulutuksen sukupuolittuneisiin haasteisiin, työttömyyteen sekä eliniän ennusteisiin.  Alustuksessa tuotiin esille, että samanaikaisesti kuin naisten työllisyys on parantunut, niin miesten työllisyys on rapautunut dramaattisesti.

Yhteiskunnan suuri rakennemuutos ja globaalit työmarkkinat ovat vaikuttaneet tarjolla oleviin töihin. Ennen nuorille miehille löytyi töitä, jos koulu ei napannut tai sen suorittamiseen ei saanut tukea. Työpaikkojen muutos koulutusasteen mukaan on kuitenkin ollut suuri. Vain peruskoulun käyneiden työpaikat ovat vähentyneet systemaattisesti ja työpaikoilla on nykyjään enemmän maistereita kun perusasteen koulutuksen käyneitä. Suurena haasteena tässä on, että miehistä 50 prosentilla on vain perusasteen koulutus ja saman aikaisesti perusasteen käyneiden työllisyysprosentti on n. 45 (alentunut 19,9 % vuodesta -87).  Moni työikäinen mies on rakenne muutoksessa jäänyt siis työelämän ulkopuolelle. eikä heille näyttäisi valitettavasti olevan tarjolla oikein mitään mielekästä tekemistä yhteiskunnassamme.

Mikä sitten on tarjolla ratkaisuksi tähän isoon yhteiskunnalliseen ongelmaan? Poikia ja miehiä ei tule syyttää tästä, mutta miesten ei pidä myöskään uhriutua tai katkeroitua asian äärellä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, kouluttaa ja jakaa tietoa poikien parissa työskenteleville sekä huoltajille. Pojille pitäisi jo pienistä pitäen ryhtyä opettamaan vastuuta, empatiataitoja ja asioista huolehtimista siinä missä tytöillekin ikätasonsa mukaisesti. Pojat eivät ole vain poikia ja tapa, millä poikia kasvattajina kohtaamme on avainasemassa, jotta miehet löytävät paikkansa yhteiskunnan rakennemuutoksessa. Miesjaoston kokouksessa Monimuotoiset perheet ry:tä edustava Anna Moring toi esille Opetushallituksen julkaiseman oppaan ”Tasa-arvotyö on taitolaji”, josta löytyy hyviä toimenpiteitä kasvatusalan ammattilaisille. Poikien Talolla näemme, että poikien sukupuolisensitiivinen kohtaaminen on keino, jolla voidaan saada aikaan muutosta parempaan.

Tilastoiden valossa poikien koulutus on keskeisessä asemassa. Koulutukseen sekä poikien opiskelutaitojen tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Bergholm toi esille, että ammattikoulussa on myös tarpeen opettaa teoreettista tietoa käytännön tekemisen lisäksi, jotta tulevaisuudessa miehillä on valmiudet jatko-opiskeluun. Poikien kohdalla myös lukemaan kannustaminen, keskusteleminen sekä muut sanavarastoa kasvattavat toimenpiteet ovat keskeisiä ja tähän me jokainen poikia kohtaava pystymme osallistumaan. Pelkästään iltasatuja pienille pojille lukemalla voidaan edistää poikien tulevaisuuden opiskeluvalmiuksia. Myös yksinäisyys on eräs tekijä, joka yhdistää monia työelämän ulkopuolella olevia miehiä. Tarjoamalla turvallisia ja mielekkäitä yhteisöjä pojille, joiden kautta saadaan kokemuksia merkityksellisenä olemisesta suhteessa muihin ihmisiin, voidaan vahvistaa poikien ja miesten kuuluvuuden tunnetta laajemminkin yhteiskuntaan.

Bergholm toi vielä esille Paavo Arhinmäen ministerinä asettaman mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtineen työryhmän loppuraportin edelleen ajankohtaisia toimenpide-ehdotuksia, joita nykyinen hallitus ei ole valitettavasti käyttänyt tasa-arvopolitiikan strategisina linjauksina. Olimme Helsingin Poikien Talolta mukana työryhmässä ja suosittelemme kaikkia tutustumaan raporttiin.

Jotta emme maalaile liian synkkää kuvaa tulevaisuudesta, niin täytyy muistaa, että moni miesnäkökulmasta keskeinen tasa-arvopoliittinen kysymys on mennyt myös eteenpäin. Bergholm muistutti, että tasa-arvomiesten on syytä olla rauhan asialla. Jos rauha yhteiskunnassamme jatkuu, niin joskus vuoden 2040 jälkeen meillä on yhtä paljon miehiä kuin naisia. Syitä tähän on miesten tupakanpolton dramaattinen vähentyminen, elintapasairausten ehkäisy, ruokavalion parantaminen, liikennekuolleisuuden ja tapaturmien vähentyminen. Lisäksi miesten eliniän ennuste kasvaa nopeampaa vauhtia, kun naisten ja jos vauhti pysyy tasaisena, niin yhden pikaisen laskelman mukaan joskus 2090-luvulla miehet ja naiset elävät keskimääräisesti yhtä pitkään. Suunta on siis oikea, mutta poikien ja miesten parissa tehtävälle hyvinvointityölle näyttäisi olevan edelleen tarvetta. Siksi on tärkeätä, että meillä on Poikien Talon  kaltaisia paikkoja, joissa tehdään konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä poikien ja nuorten miesten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lisää tietoa aiheesta;

Eva analyysi ”Kadonneet työmiehet”;

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf

Paavo Arhinmäen asettaman mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtineen työryhmän loppuraportti;

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116926/URN_ISBN_978-952-00-3532-7.pdf?sequence=1

Opetushallituksen ”Tasa-arvotyö on taitolaji”-opas;

http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo yhteiskunnassaTANE:n tehtävänä on nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja toimia aktiivisesti niiden poistamiseksi. TANE on parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. Helsingin Poikien Talo on toiminut TANE:n miesjaostossa asiantuntijajäsenenä vuodesta 2012. www.tane.fi

Kalle Laanterä

Yksikön johtaja

Poikien Talo – Helsinki

Kalliolan Nuoret ry

Kommentit