Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Kuinka pojat hyödyntävät verkkoa?

16.10.2014

Lähes 10 vuotta sitten, kun aloin tekemään ja kehittämään verkossa tehtävää nuorisotyötä, oli vielä ”helppoa” luokitella tyttöjen ja poikien eroavaisuuksia heidän verkkokäyttäytymisessään. Sanottiin, että pojat pelaavat ja tytöt keskustelevat chateissa ja foorumeilla.

Kyseessä oli luonnollisesti rankka yleistys, mutta kyllä se suuntaa antoi. Tänä päivänä vastaavaa ei enää kannata päästää suustaan, sillä sekä tyttöjen että poikien verkkokäyttäytyminen on monipuolistunut kovalla vauhdilla. Sukupuolijakaumalla ei ole enää niin selkeää merkitystä verkkokäyttäytymiseen eikä pelaamiseen, sillä pojat käyttävät verkkoa hyödykseen tyttöjen tavoin lukemattomilla eri tavoilla ja tytöt pelaavat lähes yhtä paljon kuin pojat.

Pojille on luontaista jakaa erilaisia ”hassuttelusivustojen” linkkejä ja videoita omissa verkostoissaan eri somepalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Ylilauta.org, Naurunappula ja Riemurasia. Tytöillä taas korostuu blogialustojen hyödyntäminen, kuten Blogger ja Tumblr.

Sekä tytöt että pojat käyttävät Instagramia (lähteestä riippuen) jopa enemmän kuin Facebookia. Yleensä tytöt ovat ottaneet kuvanjakopalvelut omakseen, mutta Instagramin kohdalla myös pojat ovat vahvasti mukana. Suomessa parhaiten Instagramin on ottanut ”haltuun” 17-vuotias Benjamin Peltonen, tavallinen lukiolainen Kaarinasta, jonka seuraajamäärä ”Instassa” on jo yli 200 000, pääosin 12-16 -vuotiaita tyttöjä. Sittemmin Peltonen on tuotteistanut itsensä ja solminut mm. levytyssopimuksen. Tämä on vain yksi esimerkki, kuinka taviksesta on tullut julkkis somen avulla.

Näitä esimerkkejä löytyy etenkin Youtubesta, jossa kuka tahansa voi alkaa vloggaajaksi, eli videobloggaajaksi. Suomessa on useita vloggaajia, joilla on videoita mm. omasta elämästään ja omista mielipiteistään. Yksi tunnetuin vloggaaja on eeddspeaks, jolla on yli 150 000 tilaajaa ja hänen suosituimpia videoita on katsottu satojatuhansia kertoja. Tapoja ilmaista itseään verkossa on siis hyvin monia.

Verkossa nuorten parissa toimiessani olen huomannut, että kohdatessani poikia reaaliaikaisissa palveluissa, kynnys yhteydenottoon on matala ja aroistakin asioista puhutaan luottamuksella. Tällaisia aiheita on mm. alakulo, itsetuhoisuus, kiusaaminen, perhe- ja kaverisuhteet, sekä ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat. Näin vakavia aiheita ei juuri tullut vastaan, kun aikanaan työskentelin fyysisissä nuorisotiloissa.

Pojat ovat myös taitavia käyttämään vuorovaikutukseen tekstiä. Huomasin tämän konkreettisesti, kun eräs asiakkaani poikaryhmästä tuli kanssani verkkokeskusteluun. Itsensä ilmaisu ja sosiaaliset taidot olivat hänelle haastavia viikoittaisissa tapaamisissamme, mutta chatissa hän oli kuin kotonaan ja kertoi asioita sujuvasti ja moniulotteisesti. Kyseessä oli siis hänelle luontainen ympäristö ja välineet, joiden käyttöön hän oli tottunut pienestä pitäen.

Miten sitten pysymme tässä kaikessa nettikulttuurin tuomassa kehityksessä ammattilaisina mukana?

Yksinkertaisesti menemällä sinne missä nuoret ovat, eli sosiaalisen median eri palveluihin. Ei kysytä, tuletteko mukaan, vaan voimmeko tulla mukaan!

Kirjoittaja: Marko ”Masco” Seppälä, Projektipäällikkö Move – Monialainen verkkonuorisotyöhanke, Oulun kaupunki

Lähteet:
Pelaajabarometri 2013: http://tampub.uta.fi/handle/10024/95150
Some ja nuoret-tutkimus 2013: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/
Benjamin Peltosen Instagram-tili: http://instagram.com/benjaminpeltonen
eeddspeaksin eli Eetu Pesosen Youtube-kanava: http://www.youtube.com/channel/UC_x_0w8z3tgPSSctfJR0lNQ

Kommentit