Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Harjoittelijan loki

9.1.2015

Kuultuani vuonna 2012, että Oulusta löytyy Tyttöjen Talo mutta ei Poikien Taloa, uhkasin heti valmistuttuani perustaa sellaisen. Onnekseni Poikien Talo ehdittiin kuitenkin perustaa ennen opintojeni päättymistä.

Poikien ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäiseminen on se asia, mikä sai minut alunperin innostumaan sosiaalialasta. Sain valitettavasti seurata hyvin läheltä ihmiselämän ”kuluttamista” pelimaailman viehätyksen alaisena sekä maskuliinisten odotusten täyttymättömyyden paineiden kasautumista muutamien nuorten miesten kohdalla. Molemmissa tapauksissa olisin mielelläni suositellut näille pojille ja miehille Poikien Taloa, mutta sitä ei silloin vielä ollut mistä suositella.

Harjoittelijoiden rooli on oman kokemukseni mukaan hyvin merkittävä Poikien Talolla. Harjoittelijat otetaan työyhteisöön mukaan melkolailla vertaisina, eikä toimenkuvia räätälöidä erikseen harjoittelijaystävällisiksi. Poikien Talo onkin matalan kynnyksen paikka myös harjoittelijan näkökulmasta.

Poikien Talon työilmapiiristä tekee erikoisen se, että se on täysin miesvaltainen työpaikka naisvaltaisella sosiaalialalla. Vaikka siellä ei puhutakaan päivät pitkät takavetoakselien suojakumirasvojen erilaisista käyttövasteista, vallitsee siellä silti miehinen tunnelma. Välillä huumori käy hyvin roisissa äijäkategoriassa, mistä siirrytään hyvin luonnollisesti pohtimaan nuorten poikien kohtaloita ja elämän eksistentiaalisia kysymyksiä.

Oulun Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työote kiinnosti minua erityisesti, sillä aluksi käsitin termin koskettavan pelkästään herkkien asioiden puheeksi ottamista. Hyvin pian otin asiasta enemmän selvää ja nykyään ymmärtäisin Oulun Poikein Talon sukupuolisensitiivisen työotteen tarkoittavan sitä, että jokainen poika tai mies saa kasvaa omanlaiseen miehisyyteen ja toteuttaa omanlaistaan miehisyyttä Poikien Talolla. Tähän Poikien Talolla saa apua ja tukea keskustelujen sekä käytännön toiminnan kautta.

Käytännön sukupuolisensitiiviselle työotteelle on tilausta varmasti jokaisessa sosiaalialan toimipaikassa, missä työskennellään nuorten ja aikuisten kanssa. Olen työskennellyt opiskelujeni ohella eri lastenkodeissa ja siellä olen oppinut, kuinka ehdottoman tärkeää laitoksessa asuvalle nuorelle on kovan ulkokuoren rakentaminen. Poikien tapauksessa kova ulkokuori pitää sisällään uskalluksen kokeilla kaikkea hullua ja tyhmää, sekä vähintään uhkailun aggressiivisen käytöksen mahdollisuudesta. Kun poikien kanssa puhuu hetken kahdestaan, heissä ei näy merkkiäkään ”kovasta jätkästä”, vaan he päinvastoin kertovat siitä, kuinka ahdistavaa on pitää yllä sellaista roolia. ”Kovan jätkän” tai ”kovan tytön” roolit ovat oman kokemukseni mukaan ainoita rooleja, mitä lastenkodeissa tuotetaan lasten ja nuorten keskuudessa. Mielestäni sukupuolisensitiivisen työotteen rantautuminen esimerkiksi juuri lastenkoteihin tavalla tai toisella olisi erittäin tarpeellista, sillä se antaisi välineitä myös työntekijöille pinttyneiden roolien purkamiseksi.

Toivottavasti Poikien Talon toiminta pääsee tulevaisuudessakin jalkautumaan entistä laajemmalle alueelle, sillä kysyntää toiminnoille ja sukupuolisensitiiviselle työotteelle on valtavasti.

Sosionomiopiskelija Matias Kavalus

 

 

Kommentit