Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Sukupuolisensitiivinen työ, poikatyö, tyttötyö … siis mikä??

5.2.2015

Näin edellisiin kirjoittajiin verrattuna noviisina lähdin blogia kirjoittaessani pohtimaan sukupuolisensitiivisen työn termiä ja sisältöä. Hieman akateemissävytteisen ammattilaistermin sisin olemus aukeaa onneksi kohtuudella myös maalaisjärkeä hieman haastamalla.

Me kaikki olemme kai sattuman ohjaamina valikoituneet oman sukupuolemme edustajiksi, ja samassa kaupassa saimme kylkiäisinä myös sukupuoleen liittyvät normit, arvot ja odotukset.Nämä osin kulttuurisidonnaiset odotukset ovat ajan saatossa muuntuneet, mutta eivät poistuneet. Miehisyyteen liitetään edelleen fyysiseen vahvuuteen, päättäväisyyteen ja persoonankin lujuuteen liittyviä piirteitä, jotka olivat ymmärrettävästi erityisen arvokkaita ominaisuuksia joskus vuosisatoja sitten eletyssä yhteiskunnassa.

Vaikka mieheen mittaa ei useimmiten enää testata metsästystaitojen, taisteluiden tai muun voimannäytön keinoin, liittyy poikuuteen ja miehisyyteen edelleen paljon maskuliinisia riippumattomuuden, rationaalisuuden ja kilpailuhenkisyyden odotuksia. Herkkyys, tunteellisuus ja monet muut ”pehmopiirteet” koetaan valitettavan usein heikkoutta osoittaviksi luonteenpiirteiksi, joita vain tytöissä ihaillaan.

Samat sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja odotukset näkyvät myös työelämässä. Mies sairaanhoitajana herättää tänä päivänäkin varovaista ihmetystä ja ehkä jopa pohdintaa miehen ”normaaliudesta”. Toisaalta valitettavan harvoin, jos niinkään usein, kuulemme lentokoneen ohjaamosta naiskapteenin iloista tervehdystä. Osaisikos tunneherkkä nainen edes lentää?

Yhteiskuntamme on siis edelleen valitettavan ennakkoluuloinen. Olemassa olevista roolimalleista ja odotuksista poikkeaminen on suuri joskus ylivoimainen haaste minuuteensa tutustuvalle murkulle. Vaatii poikkeuksellisen suurta rohkeutta ja vahvuutta olla erilainen varsinkin nuorena omaa identiteettiä ja itsetuntoa rakennettaessa. Näin poikavuodet ohittaneena on jo helpompi ääneenkin todeta, että olen herkkä tunnemies ja ylpeä siitä. Yläasteen ruokajonossa se ei ehkä sitä olisi ollut.

Omassa työroolissani koen erityistä iloa ja ylpeyttä siitä, että meillä setlementtinä on ollut mahdollisuus tuoda tyttötyön ohessa Ouluun myös sukupuolisensitiivinen poikatyö. On ehkä rohkeaa väittää että poikatyön tyttötyötä hitaampi kehityskin liittyy stereotyyppisiin sukupuolinormeihin, mutta väitänpä kuitenkin. Poikien ja tyttöjen kasvupoluilla on erilaisia sukupuolisidonnaisia erityiskysymyksiä ja kipupisteitä, joihin tarvitaan yksilöllisiä sukupuoleen liittyvät kysymyksetkin huomioivia palveluita. Vahvojen poikien oletetaan ja odotetaan tarvitsevan tyttöjä vähemmän tukea ongelmiensa ratkaisemiseen. Näillä rooliodotuksilla on merkitystä myös siihen että poikien on usein vaikeampaa hakea apua ja löytyä kuulijaa omille asioilleen.

Kiitos mahtavien osaajien ja hienojen kumppanien on Poikien talomme jo lyhyen historiansa aikana ansainnut kiistatta paikkansa alueemme poikien sosiaalisena vahvistajana ja elämän rikastuttajana. Kunkin pojan ja nuoren miehen kohtaaminen erityisvahvuuksia omaavana yksilönä antaa hienon toiminta- ja arvoperustan tärkeälle työlle. Meistä kukaan ei onneksemme ole normaali ja kaikilla meillä on joku oma erityisvahvuutemme, jonka pohjalle elämää voi positiivisin mielin rakentaa.

Minulla oli etuoikeus vierailla tällä viikolla eduskunnassa nuorisotyön asioiden tiimoilta keskustelemassa kansamme edustajien kanssa nuorisolain uudistuksesta ja erityisesti sosiaalisen nuorisotyön toteutuksesta. Eräässä pidemmässä keskustelussa yhden eduskuntamme maskuliinisimman edustajan kanssa ajauduimme keskustelemaan erityisesti poikuuden haasteista. Hieman yllättäen tämä kovassa businessmaailmassa työurallaan toiminut x-huippu-urheilija kysyi ”olenko minä huomannut kuinka herkillä aroilla nuorilla miehillä on usein erityislahjakkuuksia ja kykyjä jotka jäävät koulujärjestelmässä ja muissakin palvelurakenteissamme huomaamatta?”

Niin kuin me kaikki tiedämme, oli edelliseen kysymykseen harvinaisen helppo vastata, juuri niinhän valitettavan usein käy. Onkin erityisen tärkeää luoda palveluita ja kohtaamispaikkoja, joissa kaikkien ainutkertaisten yksilöiden vahvuuksille ja erityisyyksille annetaan niitä tukien tilaa puhjeta kukkaan. Ja sitä tilaa ja tukea on alueemme pojille onneksi tarjolla. Toivottavasti voimme tämänkin yksittäisen päättäjän oivalluksen rohkaisemina katsoa luottavaisin mielin sukupuolisensitiivisen poikatyön tulevaisuuteen ja kehitykseen. Poikatyö on ehdottomasti Oulussakin paikkansa ansainnut!

Kirjoittaja Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja Vuolle Setlementti ry

Kommentit