Opiskelijan ajatuksia

Moikka! Opiskelen sosionomiksi Oulun Ammattikorkeakoulussa, ja olin Poikien Talolla harjoittelussa tammikuun alusta maaliskuun loppupuolelle saakka. Harjoitteluni kesti yhteensä kymmenen viikkoa. Tämä oli sosionomiopintojeni ensimmäinen harjoittelu ja antoi minulle paljon.  

Syksyllä harjoittelupaikkaa pohtiessani tiesin Poikien Talon olemassaolosta. Muistissa oli yläasteen luokkaretki keskustaan, jolloin kävimme myös tutustumassa Poikien Taloon. En kuitenkaan ollut juurikaan perillä siitä, mitä Poikien Talolla oikeasti tehdään. Harjoitteluni aikana hyvin nopeasti minulle valkeni, kuinka monipuolista työtä Poikien Talolla tehdään nuorten kanssa. Alkuun pääsin olemaan aktiivisesti mukana avoimissa yhteisötoiminnoissa, joissa sain tutustua Talon nuoriin. Koen, että pääsin melko nopeasti kiinni Talon meininkiin, ja minut hyväksyttiin porukkaan niin työntekijöiden kuin nuorten osalta. 

Harjoitteluni edetessä pääsin olemaan mukana myös erilaisissa pienryhmätoiminnoissa. Tyttöjen Talon kanssa yhteistyössä järjestettävä omaa sukupuoli-identiteettiä pohtivien nuorten ryhmä oli avartava kokemus. Toinen pienryhmä, johon osallistuin, oli Dungeons & Dragons -maailmaan sijoittuva roolipeliryhmä. Toimin ryhmässä ohjaajan roolissa, mutta pääsin samalla osallistumaan itse pelaamiseen. Ryhmässä oli viisi Poikien Talon nuorta ja lisäksi Talon ulkopuolelta tuleva pelinvetäjä. Jokaisella nuorella oli kiinnostusta roolipelaamiseen ja osalla oli myös aikaisempaa kokemusta esimerkiksi D&D:stä. Itselleni roolipelaaminen oli kokemuksena täysin uusi. Ryhmässä oli alusta saakka hyvä henki ja alkujännityksen jälkeen oli hienoa huomata, kuinka jokainen uskaltautui heittäytymään. Kokoonnuimme pelaamaan yhteensä kahdeksan kertaa, mikä oli ryhmän mielestä sopiva ajanjakso. Uskon, että roolipeliryhmälle riittää jatkossakin kysyntää Poikien Talolla. 

Harjoitteluni aikana sain monipuolista oppia. Työympäristönä Poikien Talo oli aivan uudenlainen kokemus. Erilaisuus ja yksilöllisyys näyttäytyvät vahvasti Poikien Talolla, ja uskon sen antaneen minulle työkaluja erilaisuuden kohtaamiseen ja sen kanssa työskentelemiseen. Tärkeä oppi, jonka harjoitteluni aikana sain, oli sukupuolisensitiivisyys, ja sen näyttäytyminen nuorten kanssa tehtävässä työssä. Uskon, että sukupuolisensitiivisen työotteen tiedostamisesta on minulle tulevaisuuden työelämässä paljon hyötyä.  

Kaiken kaikkiaan koen harjoittelujaksoni vahvistaneen jo ennestään ollutta ajatustani siitä, että haluan työskennellä valmistuttuani nuorten kanssa.  

Sosionomiopiskelija Oulun Ammattikorkeakoulusta.